Puhuin muutama päivä sitten tekijänoikeuksista ystäväni kanssa, joka on valokuvaaja. Hän opiskelee tällä hetkellä viestintää, eli näennäisesti valokuvaaja ei ole vielä hänen ammattinsa. Silti hän valokuvaa, ja käyttää siihen aikaansa paljon. Joskus on käynyt niin, että hänen ottamiaan kuvia onkin saatettu ottaa ulkopuolisen käyttöön. Tämä aiheuttaa hänessä harmistusta, sillä hän käyttää valokuvaamiseen paljon aikaa. Koska valokuvaaja ei ole vielä hänen ammattinsa, hän ei saa valokuvaamisesta korvausta, vaan tekee sitä harjoituksen vuoksi, ja omaksi ilokseen.

Hän kokee kuvien luvattoman käyttöönoton varastamisena, ja turhautuu, jos lupaa kuvien ottamiseen ei kysytä. Hän on yleisesti ohjeistanut mm. Internetissä olevassa portfoliossaan, että mikäli jotain hänen kuvaansa haluttaisiin käyttää, olisi siihen ehdottomasti kysyttävä lupa, ja merkittävä lähteet esille selkeästi.

Ymmärrän hyvin ystävääni tässä asiassa. Olen jo aiemmin tiedostanut tekijänoikeuksien pääperiaatteet, mutta tämä keskustelu on kiinnittänyt enemmän huomiota näihin asioihin.

Ohessa on käsitekartta tekijänoikeuksista, joiden pohjalta pitäisi esimerkiksi kuvien käyttöönotossa lähteä miettimään.

Kurssista olen saanut paljon. Kurssi sisälsi tuttua asiaa, tuttua mutta unohdettua asiaa, sekä uutta asiaa. Olen ollut itseenikin tyytyväinen, kun tähän mennessä kaikki A-kortin koeosiot ovat menneet hyväksytysti läpi. Tässä vaiheessa voisi jo harmittaa, jos jompikumpi tulevista A-kortin kokeista menisi penkin alle.

Tunteja on ollut paljon, ja varsinkin kevätlukukausi on ollut raskas. Vaikka olen pitänyt tietoviestinnän tunneista paljon, kuitenkin ehkä olisi ollut tarpeellisempaa ottaa pieni siivu kokonaisista tuntimääristä pois, ja lisätä asiakkaanohjausta tms. Suurimmalla osalla meistä on vielä aika jännittyneet tunnelmat, että osaako tehdä oikeita tilannearvioita ja ohjata asiakasta.

Kuitenkin olen tunneilla viihtynyt, ja opettaja on hyvin kärsivällinen. Kun opettajan olemus on rauhallinen, ei itselläkään iske paniikki, jos jokin asia tuottaa hankaluuksia.

Kokonaisuudessaan olen oikein tyytyväinen!

Paitsi yhdestä asiasta täytyy mainita; taistelu Poppletin kanssa on syönyt hiukan kärsivällisyyttä. Ohjelma kirjaa kokoajan ulos, ja on hyvin hidas. En ole tästä syystä saanut tehtyä vaadittua tehtävää. Mielestäni ohjelma on epäkäytännöllinen sen arvaamattomuuden vuoksi. Ehkä tämän tilalle voisi miettiä jotain muuta?

Kiitos tunneista, on ollut ilo osallistua!

Moikka!

Outoa kirjoitella ihan eri blogiportaaliin! Hetki meni tähän tutustellessa, sillä itseasiassa minulla on olemassa ihan oikean elämän blogi blogger-sivustolla. Siellä olenkin blogia kirjoitellut vuoden verran elämästäni. Päätin kuitenkin kokeilla, kuinka vuodatus.net toimii.

Vuosi 2015 on juuri alkanut, ja mieli matkustaa jatkuvasti jo jossain siellä orastavalle keväälle. Mielessä on rankka loppurutistus opinnoissa, ja varovaisesti ajatuksissa vieraileva valmistuminen. Tehtävää ja hommaa on ollut riittämiin. Välillä tekisi mieli ottaa yhden hengen matka Bahamalle pois kylmästä, pimeästä vuodenajasta, ja lomaa kasaantuvista tehtävistä. Ei sentään, kyllä näistä tehtävistä aina on selvitty. Aiemmasta kokemuksestani muistan, kuinka viime opinnoissa juuri viimeiset kuukaudet olivat se kaikista rankin vaihe. Vaikka kuinka yritti tehdä tehtäviä ajoissa, silti ne kasaantuivat. Nyt on vieläpä ihan eri tilanne kuin silloin 20-vuotiaana valmistuesa edelliseen ammattiin. On enemmän vastuuta, jälkikasvuakin on tullut. Enää ei riitä aikaa tehtävillekään silloin, kun haluaisi. Mutta tähän asti on selvitty, niin selvitään tämä loppukin!

Stressiltäkään ei ole vältytty. Paniikki iskee, haluaisi panostaa enemmän. Joskus ajatus on jankkia. Taistellaan deadlineja vastaan. En tiedä ajoitinko tämän väärään aikaan, mutta menin ja lopetin tupakoinninkin juuri nyt, kun koulustressi on noususuhdanteessa. Mutta aina on hyvä aika lopettaa tupakointi, ja onneksi olenkin selvinnyt liki viikon tupakoimatta. Jes!

Vaikka vähän väsyttäisi ja stressaisi, kuitenkin mielessä on se tosiasia, että ihan pian olen valmis ammattiin, josta olen haaveillut pikkutytöstä asti. Olen aina halunnut olla se, joka auttaa ihmisiä. Nyt on enää niin vähän jäljellä, että sekin unelma on muuttumassa konkreettiseksi!

 

♥ Vilma